Kuinka rakentaa paloturvallinen omakotitalo

Omakotitalo

Vuonna 2018 Helsingin Sanomien asumismenovertailu antoi kerrassaan yllättävän tuloksen. Omakotitaloasumista on tähän asti pidetty kalliimpana kuin kerrostalossa asumista, joutuuhan omakotitaloasuja maksamaan kalliimpia sähkö- ja vakuutuskuluja ja monia sellaisia maksuja, joista kerrostaloasukkaan ei tarvitse huolehtia. Helsingin Sanomat kuitenkin osoitti, että kerrostalossa asuminen maksaa vuodessa noin 1400 euroa enemmän, kuin omakotitalossa asuminen. Ero on siis noin 116 euroa kuukaudessa.

Tällaiset tutkimukset ovat varmasti osasyy sille, miksi omakotitalon uudisrakentaminen on niin suosittua. Oma omakotitalo on valtaosalle suomalaisista se mieluisin asumismuoto. Omakotitalosta haaveillaan jo nuorena, ja varallisuuden kartuttua sellaista aletaan etsiä – tai rakentaa. Omakotitalon rakentaminen on helpompaa kuin koskaan, sillä talon voi tilata tontilleen avaimet käteen -toimituksena. Talo valitaan talotehtaan laajasta mallistosta, siihen tehdään asiakkaan toivomat muutokset esimerkiksi väliseinien tai huoneiden sijoittelun suhteen, ja sitten se tuodaan paikoilleen. Muuttovalmiina myytävään valmistaloon saattaa sisältyä myös maanrakennustöiden, sähkötöiden ja LVI-töiden, kalusteiden asentamisen ja tulisijan muuraamisen tekeminen, joten ostajan ei tarvitse kuin muuttaa sisään – ja senkin voi ulkoistaa täyden palvelun muuttofirmoille.

Tiilitalot, kivitalot ja massiivipuutalot ovat paloturvallisia

Uuden omakotitalon rakennuttajaa kiinnostaa varmasi rakennuksen paloturvallisuus. Hirsirakentamista pitäisi suosia, koska hirsitalot ovat ekologisia. Hirsitalo toimii hiilinieluna, puu on uusiutuva luonnonvara ja hirsitalossa on sen hengittävyyden ansiosta erinomainen sisäilma. Puutalojen paloturvallisuus saattaa kuitenkin huolettaa. Kivitalo ja tiilitalo vaikuttavat paljon paloturvallisemmilta. Onko näin?

Kivitalojen rakentaminen on kasvattanut suosiotaan koko 2000-luvun ajan, sillä kivitalo on miltei huoltovapaa. Muita kivitalon hyötyjä ovat ilman tiiveys, energiatehokkuus, ääneneristävyys ja paloturvallisuus. Kiviset rakenteet mahdollistavat myös korkeiden huoneiden rakentamisen.

Harkkorakenteinen kivitalo voi olla runkomateriaaliltaan betonivalu-, kevytbetoni- tai kevytsoraharkkoa. Valuharkkorunko on se suosituin, sillä sen rakenne on niin tiivis, että se omaa erinomaisen lämmönvarauskyvyn. Valitettavasti, kivitalon rakennusvaiheessa aiheuttama hiilijalanjälki on suurempi kuin esimerkiksi puutalolla, mutta pitkässä juoksussa kivitalo pesee puutalon. Kivitalon massiivista runkoa hyödyntämällä lämmitysenergiaa tarvitaan 5–10 %, ja jäähdytykseen tarvittavaa energiaa jopa 50 % vähemmän kuin puutalossa. Lisäksi kivitalon rakentaminen on kalliimpaa, mutta toisaalta kivitalon omistaja säästää huolto- ja korjauskustannuksissa. Esimerkiksi julkisivurappaus kestää jopa yli 50 vuotta.

Tiilitalo on yksi kivitalotyyppi, mutta harkon sijaan materiaalina käytetään tiiliä. Täystiilitalo, minkä ulkoseinärakenne perustuu kahteen tiilikerrokseen, on todella lämmin ja vedoton. Tiili hengittää, ja näin ollen huoneilman kosteustasapaino pysyy miellyttävänä. Tiilitalolla on kaikki harkkorakenteisten kivitalojen hyvät ominaisuudet, eli huoltovapaus, äänieristävyys, paloturvallisuus, energiatehokkuus sekä kosteudenkestävyys. Täystiilitalo tai tiiliverhoiltu talo eivät tarvitse säännöllistä maalaamista, joten julkisivumateriaalin vaihtaminen tiiliverhoiluun on melko suosittua.

Myös puutalosta voidaan saada paloturvallinen, jos se tehdään massiivipuusta. Massiivipuu on palonkestävä materiaali, sillä vahvasta, painumattomasta hirrestä valmistetun massiivipuuseinän on havaittu kestävän palorasitusta yli 90 minuuttia. Massiivipuutalon kantavat rakenteet siis pysyvät pystyssä noin puolitoista tuntia, joten asukkailla on aikaa pelastautua palavasta talosta.

Myös massiiviset hirsirakenteet perustuvat aitoon puuhun ja sen terveellisyyteen. Massiivipuu sitoo ja luovuttaa kosteutta huoneilmaan, eli pitää ilmankosteuden ihanteellisella, 30–55 prosentin tasolla. Tällaisessa ilmankosteudessa eivät viihdy sen paremmin homeitiöt, mikrobit kuin bakteeritkaan. Hirsitalotehtaat osaavat välttää käyttää lamellihirsissä sellaisia liimoja, mitkä haittaisivat puun luonnollista hengittävyyttä, tai päästäisivät sisäilmaan haitallisia aineita. Massiivipuutalon rakenteissa ei myöskään käytetä höyrynsulkumuovia. Painumattomasta hirrestä valmistettu massiivipuutalo on siis kestävä, paloturvallinen, tiivis, kosteusturvallinen ja terveellä sisäilmalla varustettu ratkaisu.

Näin varmistat rakennuksen paloturvallisuuden

Palovaroitin

Rakennuksen paloturvallisuus riippuu paljon runkomateriaalista ja rakennusta suunnitellessa tehdyistä, paloturvallisuutta parantavista ratkaisuista. Paljon jää kuitenkin rakennuksen asukkaiden vastuulle. Jokaista alkavaa 60 neliötä kohti pitää hankkia yksi palovaroitin, mikä pitää testata kuukausittain. Pariston vaihto on paras hoitaa vuosittain.

Jos asunnossa on tulisija, kannattaa hankkia myös häkävaroitin. Hormi tulee nuohota vuosittain. Iso osa rakennuspaloista alkaa huonokuntoisesta hormista, joten hormi on syytä suojata rapautumiselta piipunhatulla. Piipunhattu pitää haitallisen kosteuden ja roskat hormin ulkopuolella.

Ole varovainen kynttilöiden kanssa, äläkä jätä niitä palamaan valvomatta. Viallisia sähkölaitteita ei tule käyttää missään olosuhteissa.

Muista hankkia myös kunnollinen alkusammutusvälineistö, eli ainakin jauhesammutin ja sammutuspeite. Jo aivan pienet lapset voi opettaa soittamaan 112:een ja kertomaan osoitteensa, jos asunnossa sattuisi tarvitsemaan apua.

Comments are closed, but trackbacks and pingbacks are open.